Siirry pääsisältöön

Rakentaminen verissä

Aamulla kauppareissulla meitä tuli vastaan betoniauto. Paluumatkalla tien varressa oli moukaroitu postilaatikko. Alueen asukkaat jättävät maasturimöhköjään surutta tienvarteen ja nurmikoille, vaikka asuinalue laajenee Sheen Circlelle ja raskasta liikennettä menee sinne päivittäin. Ajoteiden ulkopuolella pysäköinti on myös asuinalueen sääntöjä vastaan, mutta valvonta ei ole kummoista, joten sääntöjä rikotaan surutta.
Tänään oli myös pihanhoitopäivä, jolloin nurmikonleikkaajat liikkuvat hurjaa vauhtia leikkureineen pienissä pihoissa. Jos meillä kävisi yhtä vauhdikkaita nurmenleikkaajia, niin meidän Mini ja Skoda olisivat varmaan ahdettu turvaan takapihan Florida-roomiin uima-altaan reunalle!

Kauppareissun jälkeen kävimme kävelyllä Sheen Circlellä ja Minniehahalla. Sheenin kaksi taloa, joiden nousemista olemme viimeisen viikon aikana seuranneet seinien muurauksesta lähtien, ovat nyt saaneet katon ja aluskatteen. Työmiehet makoilivat lounastauollaan naapuritalon terassilla, mutta varmaankin siellä väliseiniä rakennettiin. Nurkan takana alkoi autojen suma. Takakulmassa valettiin pihateitä, ja seuraavassa talossa nostettiin kattohoupapaketteja katolle kuljettimen avullla. Porukkaa näytti olevan sopivasti, ja koko tie oli täynnä möhköjä. 
Saavuimme villaamme viikko sitten ja seuraavana aamuna keskiviikkona meitä ilahdutti allaspoika ja pihaporukka mölisevine koneineen. Tälle päivälle oli suunnitelmissa altailua uuden brittiperheen luoman äänimaailman parissa, mutta brittiperheen uima-altaalta ei kuulunut hiiskaustakaan. Olivat ehkä jossain huvipuistossa. Pihaporukka kuitenkin muutti äänimaailman ilmaantumalla päivän luultua aikaisemmin. Ensin tulivat nurmenleikkajaat ja kohta trimmaajat. Pari tuntia koneiden mölinää, 10 minuuttia oman tontin hoitoa, mutta sen jälkeen koko asuinalue on tikissä. Pihanhoito ja vartiointi kuuluu täällä "hoitovastikkeeseen" 122 euroa / kk, mikä ei kuulosta ollenkaan hullummalta. 

Tänään hipoiltiin taas reissumme kuuminta lämpötilaa, joten altaalla ei oikein pystynyt lukemaan kirjaa tai pädäilemään. Piti siis keskittyä nesteyttämään ja siirtyilemään auringosta varjoon ja ilmastoituun sisätilaan, jotta valkonaama ei polttaisi itseään paahteessa. On ollut ikävä kuulla, että kotimaan lomailijoilla on ollut sateista, mutta lohdutuksena voin sanoa, että kohta täältä tullaan takaisin.

Kommentit

  1. Tarvittaisiin meillekin tuollaisia riuskoja poikia pihojen hoitoon. Vähän on jäänyt hoitamatta , kun on ollut Oscar, joka on saanut unohtamaan maailman murheet. 😍 Mutta kaiken edestänsä löytää, minkä taaksensa jättää ! 😝 Tiinalle onnellista syntymäpäivää ja paljon haleja 💐 💕.

    VastaaPoista
  2. Täällä kasvu on huomattavasti vähäisempää, ja silti nurmet ajetaan, pensaat trimmeröidään, kadun reunat siistitään ja kadut puhalletaan viikoittain. Tämä on kuin elokuvasta 💕 Kotona sitten odottaakin vähän kitkettävää vuohenputkea 😳🌱

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Moottoritie on kuuma

Ensimmäistä kertaa reissussa saimme nukkua pitkään. Tavallisesti hotelli-aamiainen tarjoillaan kello 9.30 tai viimeistään kello 10.00, joten olemme heränneet pääsääntöisesti kello 7.00, jotta aamiaisen jälkeen on suoraan päästy tien päälle. Tänään nukuimme ysiin, pakkailimme kaikessa rauhassa ja söimme myöhäisen aamiaisen perheemme kanssa vanhanaikaisessa Cracker Barrelissä. Pöytää odotettiin kolme varttia kiikkustuoleissa ravintolan terassilla.  Söin aamiaisella ison annoksen, johon sisältyi pihvin paloja ja valkokastiketta, kaksi munaa, röstipottua, mannapuuroa (grits) ja omenoita kaneliliemessä. Lisäksi oli kahvia, mehua ja maissimuffinsseja voin kera. Kaikki oli ihanaa, mutta sitä oli paljon. Onneksi Joonas auttoi, jotta maineemme lautasen tyhjäksi syöjinä säilyi. Brunssilta ajoimme Rachelin ja Adamin sekä nelijalkaisten tyttärien Marlin ja Evien kotiin. Rachel ja Adam avioituivat viime syksynä, ja muutttivat Adamin rakentamaan somaan omakotitaloon. Rachel on sisustanut k...

Kun tänään lähden

Tälle lomalle on lähdetty poikkeuksellisen hitaasti, ajan kanssa valmistautuen. Mukaan otettavia tavaroita käpisteltiin kaksi päivää, ja näin tehden liikkeelle päästiin uskomattoman vähin matkatavaroin. Road tripillä hotellien vaihtuessa päivittäin ylimääräiset tavarat hidastavat, vaikeuttavat ja turhauttavat. Niinpä jokaisen tavaran ja vaatekappaleen mukaanottamista kannattaa harkita tarkkaan. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen pakkaamisen onnistumiseen, mutta aika näyttää, mitä tullaan kaipaamaan ja mitä turhaa tiukasta syynistä huolimatta pääsi mukaan. Matkalaukkuja on kaksi, joista pienempi painaa 15 kg ja isompi 17 kg - Referenssinä, kuvan kolli painaa 8+ kg. Laukut sisältävät mm. kasipäkin Lapparia sekä Mölkyn, näistä lisää juttua tuonnempana, kun matka etenee. Matkakumppanini ja kuljettajani Joonas, ja riiviöni Sir Gromit (kuvassa yllä) lähtivät Check-in valmiiden matkatavaroiden kanssa reissuun jo eilen. Joonaksella on loppuviikko työnantajan järjestämää ohjelmaa Espoossa,...

Onnellinen perhe

Vietimme päivän tämän hauskan perheen kanssa. Päivään sisältyi normaalin suomalaisen työpäivän verran istuskelua ja tarinointia, tarinointi ja tarinointia. Puheenaiheet ei tämän porukan kanssa lopu, sarkasmissa ei säästellä eikä pienestä sanallisesti kiusaamisesta loukkaannuta. Meidät oli kutsuttu aamulla Erikan, Steven ja Ashleen kotiin aamiaiselle. Tullessamme paikalle, oven avasi talon emäntä pyjamassa imuri kädessä, pikkuruinen Montana Bell -koiran räksyttäessä imurille uhmakkaasti. Päästyämme sisään alkoi takaovi käydä. Sieltä saapui peräjälkeen talon isäntä donitsilaatikon kanssa, Erikan vanhemmat sekä veli ja hänen vaimonsa hampurilaislaatikoineen. Erikan tytärkin raahusti unisena sohvalle, kahvin tuoksun levittyä taloon. Esille otettiin klaffipöydät ja kertakäyttöiset astiat ja alettiin syömään aamiaista. Starbucksin kahvia, hampurilaisia ja donitseja. Aamiaisen jälkeen istuimme monta tuntia vain jutellen. Isäntämme kyselivät kiinnostuneina Suomen oloista, vertailimme ko...