Siirry pääsisältöön

Red Red Wine

Lomaa on vielä hyvin jäljellä, mutta rationaaliseen mieleen on hiipinyt ajatus, että viikon päästä pitäisi palata työhön. Kääk. Töihin menossa ei sinällään ole mitään pahaa, mutta kellon herättämiä aamuja ja kalentereita ei ole ikävä. Tälle viikolle kalenterissa on ainoastaan merkintä, että keskiviikko-iltana villan ympäristövastaava rullailee jäteastiat kadun varteen torstain tyhjennystä varten.

Lomalta on kiva tuoda mukana jotakin kotiin. Tähän mennessä meillä on kertynyt iso pino vaatteita, joitakin kylttejä, Coca-Cola -kahvikuppi ja orava-vinkulelu kissalle. Vähän pitää jo harkita, mitä hankitaan lisää, jottei matkatavaroiden maksimipainot ylittyisi, mutta näppituntuman perusteella vielä on varaa ostella.

Yksi parhaista kotiinviemisistä ovat kuitenkin kokemukset ja lomalla saadut ideat, jotka eivät paina laukuissa, ja jotka inspiroivat arjessa parantamaan omaa elämisen laatua. Eilen tilasimme koukullisia pyykkipoikia Aliexpressistä. Tällaisia emme oli kotimaassa nähneet ja hokasimme, että voisimme käyttää niitä pyykinkuivatuksessa ja vaatteiden tuuletuksessa kotona.

Tänään mietimme punaviinin lämmitystä. Minniehaha-villan autotallista löytyy biljardi- ja pöytäjalis-pöydät, mutta Game Room on tosi kuuma, koska autotallia lämmittää lämminvesivaraajan lisäksi ilmastointilaite, joka työntää kaiken lämpimän ilman autotalliin. Autotallissa on yli 40 astetta lämmintä. Game Roomissa ei kuumuuden vuoksi pysty pelaamaan, mutta olemme keksineet sille käyttöä minun Black Box -punaviinilaatikkoni säilytyspaikkana. Punaviini on ihanaisen lämmintä, ja viinurini käy täyttämässä viinilasini aina pyydettäessä. Oi nam! Meillä kotona on kaukolämpö, ja kehittelemme nyt ajatusta viinikellarin laajentamisesta lämpökeskukseen.
Muutoin päivä on ollut blogiarvoltaan köykäinen. Ajelutimme pikkufanttia Davenportin ja Kissimmeen "historiallisten keskusten" kautta Crosslands-ostoskeskukseen. Ajelimme mielenkiintoisia pikkuteitä, mutta Kissimmeehen päästyämme alkoivat Orlandon ruuhkat, ja muistimme, miksi Haines Cityn kaltaisessa pikkukaupungissa on mukavampi lomailla.
Crosslands-ostari on oikeastaan rykelmä outlet-liikkeitä, erillisiä marketteja, joiden välillä liikutaan autoilla. Kävimme Marshalls-outletissa ja uudessa tuttavuudessa Hobby Lobby -marketissa, jossa myydään sisustustavaroita "vähän" isommassa mittakaavassa.
On hankalaa kuvailla Hobby Lobbya, koska vertailukohtaa Suomeen ei ole. Aiemmin sama ongelma on ollut, kun olen yrittänyt kuvailla juhlatavaroihin erikoistunutta Party Cityä. Molempiin pätee Tiimari-vertaus, mutta kaupan mittasuhde on kertaa tuhat. Tavaraa on paljon! Hobby Lobbyssä sesonkitavarana ovat jo syys-asetelmat ja Halloween. Vakiohyllyissä oli omat osastonsa sisustustauluille, hengellisille tavaroille, metsästykselle, cowboylle, kalastukselle, pikku prinsessoille, kynttilöille, autotalleille, joululle, plus muille. mille autonkuljettajan kärsivällisyys ei riittänyt. Kaupassa ei hirveästi viitsi kuvata, mutta esimerkkinä karhu-sisustuskamoille tehty hylly.

Kotimatkalla kävimme syömässä ruuhkaisen Highway 192 Golden Corral -buffetissa. Maha täynnä ajoimme Poincianan kautta, kohdaten pienen alligaattorin ylittämässä tietä, takaisin ihanan rauhalliselle villallemme. Päivän aikana villan äänimaailma oli kuitenkin muuttunut. Naapuriin on muuttanut yli kymmenhenkinen porukka, jossa on ainakin viisi lasta. Lasten allas-ilakointi ei häirinnyt, mutta tienoon äänet erosivat aiemmasta heinäsirkkojen sirinästä, oravien rapinasta ja tuulettimen naksutuksesta mainittavasti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Moottoritie on kuuma

Ensimmäistä kertaa reissussa saimme nukkua pitkään. Tavallisesti hotelli-aamiainen tarjoillaan kello 9.30 tai viimeistään kello 10.00, joten olemme heränneet pääsääntöisesti kello 7.00, jotta aamiaisen jälkeen on suoraan päästy tien päälle. Tänään nukuimme ysiin, pakkailimme kaikessa rauhassa ja söimme myöhäisen aamiaisen perheemme kanssa vanhanaikaisessa Cracker Barrelissä. Pöytää odotettiin kolme varttia kiikkustuoleissa ravintolan terassilla.  Söin aamiaisella ison annoksen, johon sisältyi pihvin paloja ja valkokastiketta, kaksi munaa, röstipottua, mannapuuroa (grits) ja omenoita kaneliliemessä. Lisäksi oli kahvia, mehua ja maissimuffinsseja voin kera. Kaikki oli ihanaa, mutta sitä oli paljon. Onneksi Joonas auttoi, jotta maineemme lautasen tyhjäksi syöjinä säilyi. Brunssilta ajoimme Rachelin ja Adamin sekä nelijalkaisten tyttärien Marlin ja Evien kotiin. Rachel ja Adam avioituivat viime syksynä, ja muutttivat Adamin rakentamaan somaan omakotitaloon. Rachel on sisustanut k...

Kun tänään lähden

Tälle lomalle on lähdetty poikkeuksellisen hitaasti, ajan kanssa valmistautuen. Mukaan otettavia tavaroita käpisteltiin kaksi päivää, ja näin tehden liikkeelle päästiin uskomattoman vähin matkatavaroin. Road tripillä hotellien vaihtuessa päivittäin ylimääräiset tavarat hidastavat, vaikeuttavat ja turhauttavat. Niinpä jokaisen tavaran ja vaatekappaleen mukaanottamista kannattaa harkita tarkkaan. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen pakkaamisen onnistumiseen, mutta aika näyttää, mitä tullaan kaipaamaan ja mitä turhaa tiukasta syynistä huolimatta pääsi mukaan. Matkalaukkuja on kaksi, joista pienempi painaa 15 kg ja isompi 17 kg - Referenssinä, kuvan kolli painaa 8+ kg. Laukut sisältävät mm. kasipäkin Lapparia sekä Mölkyn, näistä lisää juttua tuonnempana, kun matka etenee. Matkakumppanini ja kuljettajani Joonas, ja riiviöni Sir Gromit (kuvassa yllä) lähtivät Check-in valmiiden matkatavaroiden kanssa reissuun jo eilen. Joonaksella on loppuviikko työnantajan järjestämää ohjelmaa Espoossa,...

Onnellinen perhe

Vietimme päivän tämän hauskan perheen kanssa. Päivään sisältyi normaalin suomalaisen työpäivän verran istuskelua ja tarinointia, tarinointi ja tarinointia. Puheenaiheet ei tämän porukan kanssa lopu, sarkasmissa ei säästellä eikä pienestä sanallisesti kiusaamisesta loukkaannuta. Meidät oli kutsuttu aamulla Erikan, Steven ja Ashleen kotiin aamiaiselle. Tullessamme paikalle, oven avasi talon emäntä pyjamassa imuri kädessä, pikkuruinen Montana Bell -koiran räksyttäessä imurille uhmakkaasti. Päästyämme sisään alkoi takaovi käydä. Sieltä saapui peräjälkeen talon isäntä donitsilaatikon kanssa, Erikan vanhemmat sekä veli ja hänen vaimonsa hampurilaislaatikoineen. Erikan tytärkin raahusti unisena sohvalle, kahvin tuoksun levittyä taloon. Esille otettiin klaffipöydät ja kertakäyttöiset astiat ja alettiin syömään aamiaista. Starbucksin kahvia, hampurilaisia ja donitseja. Aamiaisen jälkeen istuimme monta tuntia vain jutellen. Isäntämme kyselivät kiinnostuneina Suomen oloista, vertailimme ko...