Siirry pääsisältöön

Koneeseen kadonnut

Lensimme eilen Helsingistä Lontoon kautta Miamiin. Kone pääsi liikkeelle ajallaan, mutta kiitoradan päässä kapteeni ilmoitti, että kone palaa terminaaliin sairastapauksen vuoksi. Viivästys venyi alkuperäisestä liki kahteen tuntiin, kunnes sairastunut viiden sukulaisensa kanssa oli poistunut koneesta, heidän matkatavaransa lonittu pois ruumasta ja kone saanut uuden lähtöluvan.

Virgin Atlantic on aina tarjonnut erittäin hyvän lentokokemuksen, eikä VA pettänyt tälläkään kertaa. Henkilökunta on poikkeuksellisen ystävällistä, ja Boengin Dreamliner on tosi hieno peli. Lentokoneen valaistus elää toimintojen mukaan, matkustaja valitsee itse viihteensä ja ikkunat himmenevät napin painalluksesta.  
Lentokoneiden turvallisuusvideot ovat tavallisesti tylsää katsottavaa, ja usein uni korjaakin sen aikana. Virgin Atlanticilla tämä on huomattu, ja vastaiskuna heidän videonsa on erilainen, absurdi ja yllätyksellinen. Video alkaa siten, että mies istuu lentokoneessa silmälaput silmillään. Turvallisuusopastuksen alkaessa mies havahtuu, kurkkaa silmälappujensa alta, mutta vaipuu uudelleen uneen samantien. Opastus sotkeutuu kuitenkin miehen uneen, ja lopputuloksena on mielikuvituksellisesti, ilman reaalimaailman lainalaisuuksia kuvattu ja kerrottu lennon turvallisuus-asiat. Video oli niin hauska, ettei haitannut katsoa sitä toista kertaa, kun kone lähti sairastapauksen jälkeen liikkeelle.
Lentomme lähtö viivästyi siis sairastapauksen vuoksi yli 1,5h, jota kapteeni sai uuden lento-ohjelman myötä kurottua umpeen noin 0,5h. Miamissa passintarkastuksessa saatiin taas jonottaa pitkään, ja autonvuokrauksessakin vierähti tunti ennen kuin uuden karhea (mittarissa 12000+ mailia) punainen Toyota RAV4 kurvasi moottoritielle. Joonasta hieman harmitti, ettei autoa tietojärjestelmäongelman vuoksi saatu apgreidattua isompaan, mutta minusta mahdumme loistavasti pikkufanttiin. Ilta oli pimentynyt, kun saavuimme majapaikkamme Miramariin Hampton Inn and Suites tienvarsihotelliin. Lähdettyämme aamuviideltä hotellista ja matkustettuamme 22 tuntia, söimme valmissalaatit TV:n ääressä ja vaivuimme koomaan. Kello viiteen asti, jolloin kello tuli Suomessa puolipäivä, ja Miamin matkaajien oli aika nousta ylös.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Moottoritie on kuuma

Ensimmäistä kertaa reissussa saimme nukkua pitkään. Tavallisesti hotelli-aamiainen tarjoillaan kello 9.30 tai viimeistään kello 10.00, joten olemme heränneet pääsääntöisesti kello 7.00, jotta aamiaisen jälkeen on suoraan päästy tien päälle. Tänään nukuimme ysiin, pakkailimme kaikessa rauhassa ja söimme myöhäisen aamiaisen perheemme kanssa vanhanaikaisessa Cracker Barrelissä. Pöytää odotettiin kolme varttia kiikkustuoleissa ravintolan terassilla.  Söin aamiaisella ison annoksen, johon sisältyi pihvin paloja ja valkokastiketta, kaksi munaa, röstipottua, mannapuuroa (grits) ja omenoita kaneliliemessä. Lisäksi oli kahvia, mehua ja maissimuffinsseja voin kera. Kaikki oli ihanaa, mutta sitä oli paljon. Onneksi Joonas auttoi, jotta maineemme lautasen tyhjäksi syöjinä säilyi. Brunssilta ajoimme Rachelin ja Adamin sekä nelijalkaisten tyttärien Marlin ja Evien kotiin. Rachel ja Adam avioituivat viime syksynä, ja muutttivat Adamin rakentamaan somaan omakotitaloon. Rachel on sisustanut k...

Kun tänään lähden

Tälle lomalle on lähdetty poikkeuksellisen hitaasti, ajan kanssa valmistautuen. Mukaan otettavia tavaroita käpisteltiin kaksi päivää, ja näin tehden liikkeelle päästiin uskomattoman vähin matkatavaroin. Road tripillä hotellien vaihtuessa päivittäin ylimääräiset tavarat hidastavat, vaikeuttavat ja turhauttavat. Niinpä jokaisen tavaran ja vaatekappaleen mukaanottamista kannattaa harkita tarkkaan. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen pakkaamisen onnistumiseen, mutta aika näyttää, mitä tullaan kaipaamaan ja mitä turhaa tiukasta syynistä huolimatta pääsi mukaan. Matkalaukkuja on kaksi, joista pienempi painaa 15 kg ja isompi 17 kg - Referenssinä, kuvan kolli painaa 8+ kg. Laukut sisältävät mm. kasipäkin Lapparia sekä Mölkyn, näistä lisää juttua tuonnempana, kun matka etenee. Matkakumppanini ja kuljettajani Joonas, ja riiviöni Sir Gromit (kuvassa yllä) lähtivät Check-in valmiiden matkatavaroiden kanssa reissuun jo eilen. Joonaksella on loppuviikko työnantajan järjestämää ohjelmaa Espoossa,...

Onnellinen perhe

Vietimme päivän tämän hauskan perheen kanssa. Päivään sisältyi normaalin suomalaisen työpäivän verran istuskelua ja tarinointia, tarinointi ja tarinointia. Puheenaiheet ei tämän porukan kanssa lopu, sarkasmissa ei säästellä eikä pienestä sanallisesti kiusaamisesta loukkaannuta. Meidät oli kutsuttu aamulla Erikan, Steven ja Ashleen kotiin aamiaiselle. Tullessamme paikalle, oven avasi talon emäntä pyjamassa imuri kädessä, pikkuruinen Montana Bell -koiran räksyttäessä imurille uhmakkaasti. Päästyämme sisään alkoi takaovi käydä. Sieltä saapui peräjälkeen talon isäntä donitsilaatikon kanssa, Erikan vanhemmat sekä veli ja hänen vaimonsa hampurilaislaatikoineen. Erikan tytärkin raahusti unisena sohvalle, kahvin tuoksun levittyä taloon. Esille otettiin klaffipöydät ja kertakäyttöiset astiat ja alettiin syömään aamiaista. Starbucksin kahvia, hampurilaisia ja donitseja. Aamiaisen jälkeen istuimme monta tuntia vain jutellen. Isäntämme kyselivät kiinnostuneina Suomen oloista, vertailimme ko...